Kannanotto: Läheisväkivallan palvelujärjestelmä Jyväskylässä

Lokakuu 2015

Jyväskylän kaupungin lähisuhdeväkivallan palvelujärjestelmän kehittämistarpeista

Lähisuhdeväkivaltaan liittyvä palveluverkosto Jyväskylässä on laaja ja monipolvinen. Useiden palvelujen tuottajaverkostot ovat erillään kunnan omasta hallinnosta, kuuluen esim. kolmannen sektorin piiriin. Monimutkainen palvelujärjestelmä ei helpota apua hakevan tilannetta, kun pelkän tiedon saaminen ja löytäminen esim. kaupungin internet-sivuilta on hankalaa. Toimijoita on useita, eikä selkeää yhteistä paikkaa avunhakemiseen ole ehkä esitetty tarpeeksi selkeästi. Kaikki ihmiset eivät ole tottuneet ottamaan asioista selvää, eikä kaikilla välttämättä ole kykyä tai jaksamista, jos elämää ravistelee lähisuhdeväkivaltatilanne. Hätä- ja kriisitilanteissa avun pitäisi olla mahdollisimman ihmisläheistä ja helposti saatavilla. Byrokratialla ja hierarkkiselle hoitojärjestelmällä ei pitäisi siinä kohden olla merkitystä, ainoastaan sillä, että ihminen saa halutessaan tarvitsemansa avun asiansa osaavalta ammattihenkilöstöltä.

Jyväskylän kaupungin palvelujärjestelmää läheisväkivallan osalta tulisikin kehittään toimivampaan ja asiakasystävällisempään suuntaan. Läheisväkivallan toimijat tulisi ensinnäkin koota samaan paikkaan kaupungin internet-sivuille, josta jokaisen olisi helppo selvittää, kuinka apua haetaan. Nykyisillä sivuilla apua etsivä kohtaa lähinnä liudan linkkejä eri toimijoiden sivuille, joista taas pitää itse osata etsiä se oikea paikka, johon ottaa yhteyttä. Tällaista helppoa ensikäden lähestymistä tulisi korostaa erityisesti läheisväkivallan kohdalla, koska kynnys ilmoittaa sittä ja samalla häpeän ja pelon ilmapiirin on suuri. Sen hälventämistä ei auta se, että apua etsivä joutuu tekemään isosti töitä löytääkseen paikan, mihin ottaa yhteyttä. Se pikemminkin lisää epäluottamusta apujärjestelmään tilanteessa, jossa sen pitäisi herättää erityistä luottamusta ja turvaa.

Läheisväkivallan ennaltaehkäisy tulisi Sosiaali- ja Terveysministeriön sekä Kuntaliiton mukaan sisältyä jokaisen kaupungin hyvinvointisuunnitelmaan ja turvallisuussuunnitelmaan. Jyväskylän kaupungilta voimassa olevaa hyvinvointisuunnitelmaa ei löydy ainakaan sähköisenä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2010-2013 sen sijaan löytyy, kuten lastensuojelulaki velvoittaa.  Tässä hyvinvointisuunnitelmassa läheisväkivaltaa käsitellään jonkin verran ja yhdeksi tavoitteeksi nostetaan mm. että päihteet ja väkivalta eivät aiheuttaisi ongelmia perheessä ja että aikuinen ottaisi vastuun lapsen kokonaishyvinvoinnista.

Jyväskylän kaupungin turvallisuussuunnitelmassa vuosille 2011-2014 ei puhuta läheisväkivallasta ollenkaan. Kaupungin turvallisuussuunnitelma koskee syrjäytymisen ehkäisyä, yleistä viihtyvyyttä ja järjestystä, liikenneturvallisuutta ja tapaturmien ehkäisyä. Läheisväkivallan poisjättäminen turvallisuussuunnitelmasta on kyseenalaista, kun sen aiheuttamat kustannukset ja ongelmat yhteiskunnalle ovat niin moninaiset. Esimerkiksi Jyväskylän seudun muiden kuntien turvallisuussuunnitelmassa läheisväkivaltaa käsitellään yhtenä väkivallan osana ja esitetään toimenpiteitä sen ehkäisemiseksi. Tässä kohden myös Jyväskylä voisi ottaa esimerkkiä ja sisällyttää läheisväkivallan ennaltaehkäisyn myös omiin strategioihinsa.

Keski-Suomessa vuosina 2012-2014 käynnissä ollut Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus –hanke on kuitenkin tuotti alueelle toimivia strategioita läheisväkivallan ehkäisyyn. Tämän hankkeen myötä julkaistiin myös Keski-Suomen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suunnitelma 2015-2020. Tässä suunnitelmassa selvitettiin lähisuhdeväkivaltaan liittyvien palvelujen nykytilaa Keski-Suomessa ja kuntien kykyä kehittää niitä. Suunnitelmassa todettiin, että lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä ei nähty luontevana osana peruspalveluja ja moniammatillista yhteistyötä. Yhteistyön rakenteet puuttuivat eri toimijoiden väliltä ja esimerkiksi lastensuojelu oli monessa kunnassa omana erillisenä saarekkeenaan. Henkilöstön osaamista ei myöskään kehitetty suunnitelmallisesti, vaikka Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto omissa suosituksissaan nostavat henkilöstön kehittämisen ja kouluttamisen esiin yhtenä tärkeänä strategiana.

Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus – hankkeen Keski-Suomen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suunnitelmassa nostetaan esiin myös kansalaisten ongelmat tasavertaisessa hoitoon pääsyssä. Erityispalveluja ei juuri ollut väkivaltaa, laiminlyöntiä tai kaltoinkohtelua kokeneille vanhuksille, vammaisille tai kehitysvammaisille henkilöille. Näistä ei myöskään löydy tietoa Jyväskylän kaupungin nettisivuilta. Erityisryhmät ovat siis selkeästi huonommassa asemassa, vaikka juuri heille erityisavun tarjoaminen saattaa olla hyvinkin tärkeää. He ovat usein hyvin riippuvaisia läheisistään, jolloin lähisuhdeväkivallasta puhuminen ja siihen avun saaminen saattaa olla erityisen hankalaa. Tässä on yksi osa-alue, jossa Jyväskylän kaupungin lähisuhdeväkivallan palvelujärjestelmässä olisi selkeää kehittämisen varaa. Kuitenkin sekä terveydenhuoltolaissa, että sosiaalihuoltolaissa mainitaan erityisesti se, että lakien tarkoituksena on vähentää eriarvoisuutta ja väestöryhmien välisiä terveyseroja.

Jyväskylän kaupungin palvelujärjestelmässä on myös paljon hyvää. Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus – hanke on varmasti lisännyt alueella sekä tietämystä läheisväkivallasta, niin myös käytännön toiminta on muuttunut asiakasystävällisemmäksi. Hankkeen kautta on esimerkiksi kiinnitetty huomiota henkilöstön koulutukseen entistä enemmän. Hankkeen jälkeen alueella on hyvät edellytykset jatkaa systemaattista osaamisen kehittämistä ja toimintamallin levittämistä yhä pidemmälle. Tutkittu tieto ja tutkimus taustalla varmistavat, että aihetta lähestytään mahdollisimman tehokkaasti. Samalla toivottavasti myös kansalaisia osallistetaan palvelujen kehittämiseen ja kuunnellaan heidän mielipiteitään ja käyttökokemuksiaan jo olemassa olevista palveluista.

Läheisväkivalta on aihe, josta ei saa vaieta. Sen ammattimainen ja ihmisläheinen käsittely palvelujärjestelmässä vaatii, että aiheesta puhutaan ja sitä tuodaan tutuksi kansalaisten lisäksi myös ammattilaisille. Jatkuva kehitys ja parempaan asiakaslähtöiseen palveluun pyrkiminen tulisi olla palvelujärjestelmän kantavana voimana myös Jyväskylässä nyt ja tulevaisuudessa.

Lähteet:

Frantti-Malinen, U. 2014. Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus -hankkeen 2012–2014 loppuraportti

http://www.ksshp.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri/Kehittamistoiminta/Paattyneet_hankkeet/Laheisvakivallan_ehkaisyn_kansallinen_osaamiskeskushanke

Keski-Suomen maakunnan turvallisuussuunnitelma 2011-2014. 2011. SKeski-Suomen Liitto.

http://www.keskisuomi.fi/filebank/22355-K-S_maakunnan_turvallisuussuunnitelma2011painos1.pdf

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2010-2013.

http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/43134_lasten_ja_nuorten_hyvinvointisuunnitelma_2010-2013.pdf

Lastensuojelulaki 417/2007. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset. 2008. Sosiaali- ja terveysministeriö & Kuntaliitto.

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114420/Julk_2008_9_perhevakivaltatyon_suosituk_verkko.pdf?sequence=1

Sosiaalihuoltolaki 2014/1301. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301

Terveydenhuoltolaki 2010/1326. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326